sanat vain tulevat
valuvat paperille
hakevat järjestyksen
ja ne soivat
soivat


OLET PÄIVÄ JA YÖ


Tuuli hipaisee, hiukset sipaisee
sun katsees viipyilevän verhoaa
sormet koskettaa mun niskaa valkeaa
ja illaksi tuuli vaimenee

Ja vapautan yön syliin ajatuksen
sen lausumattoman
vastausta odottamaan
sen tiedän sun mielesi tavoittaneen
jo kauan sitten
ja vastausta jään oottamaan

Kuin myrskytuuli ja kirkkain aurinko
aamukasteinen maa
kuin poutapilvet taivaan sinisen
kuin täysikuu ja tyyni vesi
rankkasade, kirpeys pakkasaamujen
keijun siipien kosketus

Oot minulle arvoitus
suloinen salaisuus
tutumpi kuin kukaan toinen
olet päivä ja yö
olet lähelläni, joka hetki ihollain

Sä hipaiset kättäni
hyväilet hymyten
sukellan silmies lumoon
olet kietonut meidät
iäksi toisiimme kiinni
Aaa...

Tuuli hipaisee, hiukset sipaisee
sun katsees viipyilevän verhoaa
sormet koskettaa mun niskaa valkeaa
ja illaksi tuuli vaimenee

Oot minulle arvoitus
suloinen salaisuus
tutumpi kuin kukaan toinen
olet päivä ja yö
olet lähelläni, joka hetki ihollain

Sä hipaiset kättäni
hyväilet hymyten
sukellan silmies lumoon
olet kietonut meidät
iäksi toisiimme kiinni
Aaa...

© Reetta Heino 22.01.2012

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti