Laukontorin laidalla
istun kivipaadella
tuoksut paistorasvan
mansikoiden tulvii nenääni
lapset, lokit kirkuvat
pöydät vielä notkuvat
kirpputoritavaroista
ja uusista perunoista
kun en saa
sua muistaa
menen pois
kuljen loitommalle
harmaampaan
Laukontorin laidalla
Suvi-laivan kannella
kesäillan tuulenhenkäys
pöytäpuheet kadottaa
ruusunmyyjä kimpussa
sata kukkaa sumpussa
lämmin tuopinpohja
uudet pöytäseuralaiset saa
kun en saa
sua muistaa
menen pois
kuljen loitommalle
harmaampaan
kun en saa
sua muistaa
menen pois
kuljen loitommalle
varmaan vaan
Kehräsaaren lukkoarmeija
avainta ei oo
Kun et kulje enää rinnalla
en voi mennä
tätä kautta enää
koskaan
Laukontorin keskellä
istun toripöydällä
tuoksut hämärtyvän
illan karut muistot kadottaa
humalaiset kirkuvat
pöydät yössä kostuvat
aamukasteesta ja ilma
aavistuksen viilenee
kun en saa
sua muistaa
menen pois
kuljen loitommalle
harmaampaan
kun en saa
sua muistaa
menen pois
kuljen loitommalle
varmaan vaan
© Reetta Heino 2012
