SYKSYN KUULAIN SUNNUNTAI

Pilvien takaa aurinko
kurkistamaisillaan
kyselemättä voisinko
kultaa kylmän maan

Syksyn kuulain sunnuntai
kutsuu tanssimaan
päällä kuuranurmen kai
nauraa tänään saan

Kirpeää on ilma
jälkeen öisten pakkasten
päässyt punaamaan
omenoiden posken
Hymyilee maailma
kanssa huurrekukkasten
sulamaan ne saan
kun vain niihin kosken

Latvoissa puiden puuskittain
tuuli lehtiä riipii
oksankärjissä tukistain
hetken hiljaa hiipii
pilvet eestä auringon
taivaanrantaan ajaa
mieli villi rajaton
oottaa valjastajaa

Kirpeää on ilma

jälkeen öisten pakkasten

päässyt punaamaan

omenoiden posken

Hymyilee maailma

kanssa huurrekukkasten 

sulamaan ne saan

kun vain niihin kosken

© Reetta Heino 2010