sanat vain tulevat
valuvat paperille
hakevat järjestyksen
ja ne soivat
soivat


SYKSY


Lokakuussa sataa pilvet kiitää matalalla
kukaan ulkona ei olla halua.
Lehdet maassa makaa tuuli loput alas riepottaa
on jokaisella mieli matala.

Minä vain menen metsään
sadepisaroita uhmaamaan
syksyn tuoksua hengitän
sisääni viritän
syksynvärisen laulun

Ota minut mukaan tahdon tihkusateen värittämän
ikimetsän tänään kokea.
Rahkasammalsuolla haluan pitkospuilla kulkea
ja tunnelmasta siitä nauttia.

Minä vain menen metsään
sadepisaroita uhmaamaan
syksyn tuoksua hengitän
sisääni viritän
syksynvärisen laulun

Syksy
syksy
syksy
syksy...

Uskokoon ken uskaltaa voi syksysäästä nauttia
mut sitä pitää itse kokeilla.
Vähän ennen pakkasta voi metsäjärven pinnan päällä
haavanlehdet hetken kellua.

Minä vain menen metsään
sadepisaroita uhmaamaan
syksyn tuoksua hengitän
sisääni viritän
syksynvärisen laulun

© Reetta Heino 2010

2 kommenttia:

  1. Kiitos! Olipa sanoissa hieno tunnelma!

    VastaaPoista
  2. Oi, kiva kuulla! Teksti on taipunut lauluksikin: Hitlantiksessa voi kuulla vanhan version. Uusi tullee ilmoille syksyn aikana. http://hitlantis.com/#/helka

    VastaaPoista