MUISTOLAULU

Viileä tuuli, vedän paidan ylle
ylitän torin, pääsen hotellille
aamulla suruviestin kuulen
samassa muistan öisen tuulen

Vuosia sitten mökillä kilpaa juostiin
kerran ja toisen voitit, ja yhdessä iloittiin
kun viimeksi nähtiin, unelmista
puhuttiin kaikkein arimmista

Keskellä kauneimman kesäyön
tulesi sammui aaltoihin tummeneviin
keskellä kauneimman kesäyön
vain henkäys - ja katosit saavuttamattomiin

Ei kukaan tietää voi, eikä ennalta aavistaa
milloinka nähdä viimeisen kerran saa
Muistan sun katseesi yllättyneen
en unohtaa voi hymyä pois lähteneen

Keskellä kauneimman kesäyön
tulesi sammui aaltoihin tummeneviin
keskellä kauneimman kesäyön
vain henkäys - ja katosit saavuttamattomiin

© Reetta Heino 2006